Miksi yrityksen kannattaa hakea julkista rahoitusta?
Jokainen kansainvälistyvä yritys joutuu miettimään, miten kasvu rahoitetaan. Osa yrityksistä käyttää tulorahoitusta, osa ulkopuolisia sijoittajia. Näiden lisäksi haetaan usein julkista rahaa vauhdittamaan kasvua. Mutta milloin sitä rahaa oikein saa, mihin sitä saa käyttää ja miten tukirahaan ylipäätään pitäisi suhtautua?
Kysyimme kumppaniltamme Grantsilta, mitä kansainvälistyvien yritysten tulisi tietää, jotta sinäkin tietäisit, mitä kaikkea matkan varrella kannattaa huomioida. Tällaisia vastauksia saimme:
Miksi yrityksen kannattaa hakea julkista rahoitusta?
Julkisella tukirahoituksella halutaan kannustaa yrityksiä kehittämään toimintaansa: mm. innovoimaan, investoimaan, rekrytoimaan ja kansainvälistymään. Tukirahoituksen rooli on olla keventämässä yrityksen riskiä edellä mainittujen kaltaisiin kehittämistoimiin. Samalla julkisella tuella aikaansaadaan yhteiskunnallisesti merkittäviä vaikutuksia, kuten uusia työpaikkoja, vientiliikevaihtoa sekä uusia tuotteita ja palveluita.
Julkisen rahoituksen voidaan siis katsoa olevan yhteiskunnan yrityksille tarjoama porkkana. Osa yrittäjistä suhtautuu tukirahoituksiin penseästi, mutta tähän ei ole syytä. Ja sitä paitsi, jos yrityksesi jättää julkisen vivun käyttämättä, kilpailijasi sen joka tapauksessa mitä todennäköisimmin käyttää.
Millaiset yritykset voivat saada rahoitusta?
Yritysten rahoituskelpoisuutta, eli edellytyksiä saada julkista rahoitusta, säätelevät asetukset ja lait. Osa reunaehdoista on selkeitä ja teknisiä, kuten vaikkapa verovelka, ja osa perustuu viranomaisten tekemiin tulkintoihin mainituista lakipykälistä ja säädöksistä.
Tyypillisiä rahoitettavan yrityksen kriteerejä ovat halu ja kyky kasvuun ja kehittymiseen, riittävän vakaa taloudellinen tilanne sekä uskottava ja tarpeeksi laaja henkilöresurssi. Näistä erityisesti talousasiat herättävät usein kysymyksiä, sillä toisinaan tuntuu, että tukirahat ohjataan vakavaraisille yrityksille, jotka eivät ulkopuolista rahaa välttämättä näyttäisi tarvitsevan. Miksi näin? Kuten aiemmin mainittua, rahoituksen käyttökohde on nimenomaan kehittäminen. Tuki ei siis tyypillisesti kohdistu taloudellisissa vaikeuksissa kamppailevan yrityksen pelastustoimenpiteisiin. Taloudellisesti vakaata yritystä rahoittamalla varmistutaan siitä, että tukirahoitus kohdistuu aidosti tarkoitukseensa ja sillä on aito mahdollisuus aikaansaada haluttuja myönteisiä vaikutuksia.
Millaisia riskejä liittyy siihen, että rahoitusta hakee itse, ilman kumppania?
Julkisen rahoituksen hakemisessa on kaksi keskeistä osa-aluetta, jotka määrittävät onnistumisen todennäköisyyttä: Suunnitelmallisuus ja instrumenttien rahoitusehtojen tuntemus.
Suunnitelmallisuudella varmistetaan, että haettavat rahoitukset sopivat yrityksen tarpeeseen parhaalla mahdollisella tavalla nyt, mutta eivät toisaalta poissulje tulevia rahoitusmahdollisuuksia. Paras hyöty rahoituksista tuppaa tulemaan silloin, kun rahoitettavia hankkeita on useampi peräkkäin. Kannattaa siis suunnitella rahoituspolku vähintään 2-3 vuodeksi eteenpäin ja tässä suunnittelussa asiantuntijan apu on erittäin arvokasta.
Yksittäistä rahoitusta haettaessa tulee kyseisen instrumentin rahoitusehdot tuntea hyvin. On seikkoja, kuten vaikkapa hyväksyttävät, rahoitettavat toimenpiteet, jotka määrittävät suoraan sitä, millaisia kuluja hankkeissa saa syntyä. Toisaalta on vähintään yhtä paljon hiljaisia, rahoitusehtojen ulkopuolisia seikkoja, jotka liittyvät hankesuunnitelmien rakenteisiin, tavoitteisiin ja toimenpiteisiin, jotka vaikuttavat dramaattisesti hakemuksen menestysmahdollisuuksiin. Tällaisia seikkoja voivat esimerkiksi olla vaikkapa kehittämistoimien ja operatiiviseksi toiminnaksi tulkittavien toimenpiteiden välinen raja tai tuotekehityksen prosentuaalinen osuus kansainvälistymishankkeen osana.
Asiantuntijakumppanit mahdollistavat mm. tällaisten seikkojen huomioimisen, mutta tuovat lisäksi lisäarvoa esimerkiksi projektin läpivientiin varmistaen näin onnistuneet raportoinnit ja loppumaksatukset. Kumppania valitessa hyvä kartoituskysymys onkin; osallistuuko kumppani myös projektin läpivientiin ja raportointiin vai putoavatko hansikkaat rahoituspäätöksen jälkeen?
Millaisia valintoja yrittäjien tarvitsee tehdä rahoituksen hakemisen aikana?
Kun sopiva instrumentti on selvillä, rahoituksen hakemisen aikana eteen tulevat valinnat liittyvät hankesisällön rakentamiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, millaisia toimenpiteitä ja kustannuksia hankkeeseen sisällytetään ja millaisia tavoitteita hankkeeseen asetetaan.
Toimenpiteiden ja kustannusten tulee olla yrityksen näkökulmasta mielekkäitä ja tarkoituksenmukaisia. Toisaalta ne eivät saa olla ristiriidassa aiemmin mainittujen rahoitusehtojen kanssa. Tavoitteet puolestaan määrittävät usein hankkeen vaativuuskerrointa ja myöhemmin onnistumista; rahoittajat pitävät kunnianhimoisista kehittämishankkeista, mutta samaan aikaan on tärkeää, että hankkeen onnistuvat suunnitellusti.
Näiden lisäksi yksi eteen tuleva valinta on ilman muuta omarahoitus. Hanketuet eivät kata kehittämiskustannuksia 100 %:sti, joten yrityksen on valittava itselleen sopivin tapa hankkeen omarahoituksen kattamiseen. Toisinaan on järkevää operoida omalla pääomalla, kun taas lainarahoitus sopii tiettyihin tilanteisiin erinomaisesti.
Mitä yritykset yleensä tekevät rahoituksella?
Onnistuneet projektit liittyvät tyypillisesti uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen ja pilotointiin, tai vaihtoehtoisesti uusien vientimarkkinoiden tutkimiseen tai avaamiseen. Erilaiset tuotannolliset investointikokonaisuudet - kuten koneet, laitteet tai laitokset - ovat myöskin tyypillisiä projekteja.
Onnistuneen projektin merkkejä ovat paitsi projektin tekninen onnistuminen (suhteessa rahoitushakemukseen ja tavoitteisiin), mutta ennen kaikkea lopputulemien myönteiset vaikutukset yrityksen liiketoiminnan näkökulmasta. Onnistuneet projektit generoivat innovaatioita, uusia työpaikkoja, kohentuneita tuotantoresursseja sekä kasvavaa liikevaihtoa kotimaasta ja rajojen takaa.
Mitkä ovat yleisimmät harhaluulot julkiseen rahoitukseen ja sen hakemiseen liittyen?
Yleisimmät harhaluulot julkisen tukirahoituksen haussa liittyvät rahoituksen kohdentamiseen, tiukkoihinkin rahoitusehtoihin ja tukitasoihin. Rahoitusmahdollisuuksia selvittävä yrittäjä yllättyy usein siitä, että tukirahoitus on kaikkea muuta kuin vapaata käyttöpääomaa. Harmitusta ja turhautumistakin tuovat sellaiset tilanteet, joissa tukirahoitusta ei myönnetäkään palkkakuluihin tai vaikkapa markkinoinnin kehittämiseen - ne kun olisivat niitä kriittisimpiä rahanreikiä.
Tukitasot vaihtelevat 15 %:sta erittäin harvinaiseen 100 %:iin, ja tyypillinen tukitaso on 50 %. Lisäksi tuki maksetaan usein takautuvasti. Oman rahan tarve hankkeissa yllättää usein hakijayritykset.
Jos olisi vain yksi asia, jonka lukija muistaa tästä artikkelista, mikä se olisi?
Julkisesta rahoituksesta suurimman hyödyn saa ottamalla rahoituksen kertaprojektien sijasta tietynlaiseksi jatkumoksi. Aina tulisi olla käsitys siitä, mitä rahoitusta voidaan hyödyntää nyt ja mitä vuoden kuluttua. Suunnitelmallisuus ja systemaattisuus ovat avain siihen, että tukirahoitusta on jatkuvasti käytettävissä yrityksen näkökulmasta mahdollisimman tarkoituksenmukaisiin asioihin.
Kysymyksiimme vastaili Grantsin asiantuntija Jussi Saarinen. Jos kasvun rahoittaminen mietityttää, tutustuhan Grantsiin ja heidän rahoitustyökaluunsa täältä: https://grants.fi/
Suosittelemme lämpimästi myös ottamaan yhteyttä Jari Hakaseen, joka neuvoo rahoitukseen liittyvissä kysymyksissä enemmän kuin mielellään: jari.hakanen@grants.fi, 0400555033.